Käytetyt termit

Jotta ymmärrämme toisiamme ja yhteistyö luo luottamusta, on tärkeää, että tiedämme mistä puhumme ja mitä tarkoitamme kun puhumme hybridiuhista ja kriittisestä infrastruktuurista. Tässä miten määrittelemme projektissa käytetyt keskeiset termit.

Hybridiuhat

Projektissa hybridiuhat määritellään “Hybrid Threats – A Comprehensive Resilirnce Ecosystem” (CORE Model, 2023)  mukaisesti; määritelmän on luonut Euroopan komission tutkimuskeskus, Joint Research Centre ja Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus, European Center of Excellence for Countering Hybrid Threats.

Hybridiuhissa on kyse erilaisten toimenpiteiden yhdistelmästä, joista osa on tavanomaisia ja osa uusia ja odottamattomia, ja niitä käytetään saavuttamaan tekijän strateginen tavoite ilman tämän virallista ilmaisemista.

Hybridiuhkiin liittyvien toimenpiteiden lähtökohtana on halu horjuttaa tai vahingoittaa demokraattisia valtioita ja hallituksia sekä liittoumia. Hybridiuhkien päämääränä on rajoittaa demokratioiden toimintavapautta, jotta voidaan mustamaalata demokratian mallia autoritaarisiin järjestelmiin verrattuna tai saavuttaa muita etuja demokratioihin nähden.

Erityisesti hybridivaikuttajat voidaan tunnistaa seuraavista pyrkimyksistä:

• Heikentää ja vahingoittaa demokratioiden eheyttä ja toimintaa kohdistamalla hyökkäyksiä yhteiskunnan eri toimintojen ja sektoreiden haavoittuvuuksiin, luomalla uusia haavoittuvuuksia ja hyödyntämällä mahdollisia heikkouksia, luomalla epätietoisuutta ja horjuttamalla kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin;
• Manipuloida vakiintuneita päätöksentekoprosesseja hämärtämällä tilannekuvaa, hyödyntämällä tiedonkulun aukkoja, luomalla pelon ilmapiiriä yhteiskunnassa;
• Maksimoida toimenpiteiden vaikutus luomalla ketjureaktioita erityisesti räätälöidyillä hyökkäyksillä, joissa yhteiskunnan eri sektoreiden ominaisuuksia yhdistelemällä voidaan ylikuormittaa jopa parhaiten valmistautuneet järjestelmät ja toiminnot johtaen ennakoimattomiin ja kielteisiin seurauksiin.

Kriittinen infrastruktuuri

Projektissa noudatetaan  Suomen huoltovarmuuskeskuksen määritelmää kriittisen infrastruktuurin osalta. Lisäksi hankkeessa noudatetaan CER-direktiivin kriittinen infrastruktuuri-sektoreiden määritelmää.

Kriittinen infrastruktuuri määritellään perusrakenteiksi, palveluiksi sekä niihin liittyviksi toiminnoiksi, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi.

Huoltovarmuuden näkökulmasta kriittiseksi infrastruktuuriksi tulee huomioida myös sellaiset palvelut ja tuotanto, joita kiinteän infrastruktuurin avulla tuotetaan ja jotka siten mahdollistavat yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja niiden jatkumisen. Suurin osa kriittisestä infrastruktuurista on yksityisen sektorin omistuksessa.

Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluu sekä fyysisiä laitoksia ja rakenteita että digitaalisia toimintoja ja palveluja. Muun muassa energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät,tieto- ja viestintäjärjestelmät, liikenne ja logistiikka, sekä vesi- ja jätehuolto ovat osa kriittistä infrastruktuuria.